Hyvinvoiva työyhteisö on nykypäivän yrityksen merkittävin menestystekijä!

Miksi yritysten johdon kannattaisi olla kiinnostunut työyhteisön hyvinvoinnista? Mitä työhyvinvointi oikein pitää sisällään? Mikä merkitys johtamisella ja organisaation kulttuurilla on työyhteisön hyvinvoinnin kokemukseen?

Työyhteisön hyvinvoinnista on muodostumassa tämän päivän yrityksille yksi merkittävimmistä kilpailutekijöistä. Hyvinvointi näkyy paitsi sairauspoissaolojen kustannuksissa ja työntekijöiden vaihtuvuudessa, myös ulospäin asiakkaille ja muille sidosryhmille. Usein yrityksissä havahdutaan vasta, kun työyhteisön hyvinvointi onkin kääntynyt pahoinvoinnin puolelle ja vaikutukset alkavat näkyä negatiivisena myös viivan alla. Miksi yrityksen kannattaisi panostaa hyvinvoivan työyhteisön rakentamiseen?

”Meillähän on jo liikuntasetelit käytössä ja kerran vuodessa pidetään tyky-päiväkin”

Työhyvinvointi on laaja kokonaisuus, joka kattaa niin yksilön fyysiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin tekijät. Liikunnasta ja työergonomiasta huolehtiminen on olennainen osa hyvinvoinnin tukemista mutta työelämän tutkimusten mukaan suurimmat työntekijöiden hyvinvointia uhkaavat ilmiöt liittyvät työn psyykkisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Myös yksilön henkilökohtaisilla tekijöillä, kuten terveydentilalla, motivaatiolla ja persoonallisuuden piirteillä on vaikutusta siihen, missä määrin esimerkiksi työn luonne tai olosuhteet lisäävät kuormitusta.

Usein yritysten hyvinvointia tukevat toimenpiteet ovat yksittäisiä tekoja, joista vain harva työntekijä hyötyy aidosti. Huomio kannattaisi sen sijaan suunnata yrityksen päivittäisiin arjen toimintamalleihin sekä yhteiseen toimintakulttuuriin. Merkityksellisiä ovat erityisesti työn sisältöön ja sen organisointiin sekä johtamiseen, esihenkilötyöhön ja työyhteisön sosiaalisiin suhteisiin liittyvä toiminta. Käytännössä tämä tarkoittaa taitoja, keinoja ja säännöllisiä rutiineja, joiden avulla edistetään sekä esihenkilötyön johtamista että jokaisen yksilön itsensä johtamista. Myös yhteisöllisyydellä ja psykologisen turvallisuuden kokemuksella on valtava merkitys hyvinvoinnin kokonaisuudessa.

Koska työssä koettu hyvinvointi - tai pahoinvointi- vaikuttaa väistämättä myös vapaa-ajalla ja kotona koettuun hyvinvointiin (sekä päinvastoin), tulisi työhyvinvoinnin sijaan puhua työntekijöiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Keskeistä onkin pohtia, millä tavalla yritykset ja organisaatiot voivat omalta osaltaan tukea oman henkilöstönsä kokonaisvaltaista hyvinvointia ja rakentaa siitä itselleen voimavaran, jonka avulla edistää yrityksen kilpailukykyä.

Johtamiskulttuuri ja esihenkilöt ovat ratkaisevassa roolissa hyvinvointia tukevan kulttuurin edistämisessä

Tiesitkö jo, että huonoksi koettu johtaminen on yksi keskeisin syy työpaikan vaihtamiseen? Johtamisen kautta luodaan raamit työlle ja sen tehtävänä on myös tukea, ohjata ja motivoida työn tekemistä. Modernin johtajuuden ytimessä on ihmisten kyvykkyyden ja hyvinvoinnin tukeminen. Arvostava, inhimillinen ja valmentava johtajuus edistää motivaation ja sitoutumisen kehittymistä. Johtaminen on myös tavoitteiden ja suunnan näyttämistä mutta ilman henkilöstön motivaatiota ja sitoutumista on mahdotonta saada kestävää kehitystä ja tulosta aikaiseksi. Työyhteisön pahoinvointi sen sijaan näkyy sairaspoissaolojen lisäksi myös ilmapiirissä ja henkilöstön vaihtuvuudessa. Hyvinvoinnin vaikutukset ulottuvat myös asiakaskokemukseen sekä muihin sidosryhmiin ja vaikuttavat näin kaikkiin yritykseen toimintoihin.

Johtajat ja esihenkilöt ovat avainasemassa myös yrityksen kulttuurin ja arvomaailman välittäjinä. Heidän suhtautumisensa työntekijöiden tarpeisiin ja haasteisiin vaikuttaa merkittävästi työntekijäkokemukseen. Jokin aika sitten kahden tuttavani isät menehtyivät lyhyen aikavälin sisällä. Toisen tuttavan esihenkilö esitti syvimmät osanottonsa ja sanoi, että ”ota vain vapaata niin paljon kuin tarvitset, jotta voit olla muun perheen tukena, kyllä me täällä sinun työt sillä aikaa porukalla hoidetaan”. Toisen tuttavan esihenkilö esitti myös osanottonsa mutta ohjeisti lisäksi: ”varmistathan, että työt kuitenkin hoituvat”. Kumpi suhtautuminen omasta mielestäsi paremmin edistää työntekijän motivaatiota palata töihin ja toipua henkilökohtaisesta tragediasta? Esihenkilön tuki, empatia ja joustavuus voivat auttaa työntekijöitä palautumaan nopeammin myös yksityiselämän puolella koetusta stressistä ja haasteista.

Mitä on strateginen työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen?

Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen eivät ole yksin työntekijän kuin työnantajankaan vastuulla olevia asioita. Hyvinvoiva ja kyvykäs työyhteisö tulisi olla yrityksen strateginen tavoite, joka varmistaa yrityksen kilpailukyvyn sekä tukee työntekijöiden parempaa elämänlaatua niin työssä kuin työn ulkopuolellakin. Strateginen työhyvinvoinnin johtaminen on tavoitteellista ja suunnitelmallista, ja sitä tehdään yhdessä koko työyhteisöä osallistaen. Vaikutuksiltaan merkittävimmät työyhteisön hyvinvointia tukevat kehittämistoimet liittyvät työyhteisön yhteisöllisyyden ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen, esihenkilöiden ja johtamisen tukemiseen sekä oman työn ja itsensä johtamiseen. Nämä kaikki käsittävät taitoja, joita jokainen meistä voi halutessaan oppia, kun saamme niihin tarvittavia työkaluja ja valmennusta.

Jotta hyvinvointi alkaa näkyä ja tuottaa tulosta myös viivan alle, tulisi hyvinvointia tukevat toimet näkyä työyhteisön päivittäisessä arjessa ja toimintatavoissa. Miten varmistetaan, että palavereissa kaikki ovat aidosti läsnä, jolloin yhteistyö ja päätöksenteko on aidosti tehokkaampaa. Kognitiivinen suorituskykymme heikkenee ilman taukoja. Somekanavien tai kissavideoiden katselu ei valitettavasti tarjoa aivolle sitä taukoa, jonka ne tarvitsisivat. Sen sijaan muutaman minuutin kyykkytreeni, rauhoittava hengitysharjoitus tai pelkkä ikkunasta ulos katselu voi sen sijaan tehostaa merkittävästi keskittymiskykyämme ja laskea elimistön stressitasoja. Yksi merkittävä hyvinvointia tukevista arjen teoista voi myös olla, että kysyy työkaverilta ”mitä sinulle tänään kuuluu?”. Kun näitä harjoituksia treenataan päivittäin yhteisessä arjessa, muodostuu niistä yhteisiä toimintatapoja, joiden vaikutukset alkavat näkyä myös suorituskyvyssämme ja työn tuloksissa.

Yrityksen työntekijöiden hyvinvointi ja sen tukeminen eivät ole kulu, vaan investointi, jonka vaikutukset näkyvät suoraan viivan alla lisäten tehokkuutta, motivaatiota ja innovatiivisuutta sekä vähentäen niin sairaspoissaolojen kustannuksia kuin henkilöstön vaihtuvuuttakin!

Tässä vielä vinkkejä siihen, millaisilla toimenpiteillä yrityksen kannattaisi lähteä kehittämään työhyvinvointia?

1.  Asettakaa hyvinvoiva ja kyvykäs työyhteisö yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi. Kun työhyvinvointi asetetaan strategiseksi tavoitteeksi, kertoo se asian merkityksellisyydestä niin sisäisille kuin ulkoisillekin sidosryhmille.

2. Määritelkää yhdessä tavoitteet, suunnitelma ja seuranta. Kun tavoitteet on määritetty, laaditaan suunnitelma niiden saavuttamiseksi ja edistystä voidaan seurata sovittujen mittareiden avulla.

3. Valitkaa strategiaa tukevat organisaatiorakenteet ja johtamismallit. Pohtikaa millaiset organisaatiorakenteet ja millainen johtaminen tukee yrityksen strategian toteutumista. Esimerkiksi työntekijöiden autonomian lisääminen ja vaikutusmahdollisuudet työssä on tunnistettu vahvaksi motivaatiota ja työhyvinvointia tukevaksi tekijäksi.

4. Panostakaa esihenkilöiden moderniin johtamisosaamiseen. Johtajat ja esihenkilöt toimivat keskeisissä rooleissa yrityksen kulttuurin ja arvojen välittäjinä. Nykyinen toimintaympäristömme haastaa perinteiset johtamiskäsitykset ja on äärimmäisen tärkeää, että johtamisrooleissa toimivat tiedostavat yrityksen tämän päivän sisäiset ja ulkoiset tarpeet ja kehittävät omaa osaamistaan johtaa työyhteisöjen hyvinvointia ja kyvykkyyttä sekä varmistaa siten kestävä menestys.

5. Panostakaa yhteisöllisyyteen ja psykologisen turvallisuuden edistämiseen. Yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne on yksi keskeisimpiä työssä koettuun hyvinvointiin sekä sisäiseen motivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Psykologisesti turvallisessa ympäristössä jokaisen työyhteisön jäsenen on turvallista tuoda esille omat näkemykset ja mielipiteet ilman pelkoa tuomitsemisesta tai seuraamuksista.

6. Hyvinvointia tukevat toimintatavat osaksi yrityksen päivittäistä arkea. Hyvinvoinnin edistäminen vaatii konkreettisia, säännöllisiä ja toistuvia tekoja. Kerran vuodessa järjestettävä tyky-päivä ei vielä liikauta tilastoja mutta mitä monipuolisemmin hyvinvointia tukevaa osaamista ja tekemistä tuetaan, sitä nopeammin ja tehokkaammin myös voidaan odottaa näkyviä tuloksia. Jo pienet, päivittäiset teot, esimerkiksi säännöllisten taukojen varmistaminen tai muutaman minuutin tarkkaavaisuuden ja keskittymiskyvyn harjoitteet (vaikkapa palaverien yhteydessä) voivat vaikuttaa merkittävästi kenen tahansa toimintakykyyn. Kun harjoitteita tehdään yhdessä, lisää se myös yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta!

Jos kiinnostuit työyhteisösi hyvinvoinnin edistämisestä, niin Ota yhteyttä !

Olen sertifioitu Business ja Team coach ja tuen johtajien, tiimien ja työyhteisöjen kehittymistä. Kerron mielelläni lisää ja kuuntelen, millaisia haasteita teidän yrityksessänne on. Yhdessä löydämme keinot vahvistaa vahvuuksianne sekä löytää kehittämisratkaisut haasteita tuottaviin osa-alueisiin.

Emilia,

emilia@skillmore.fi

p. 050 527 2688

Lähteitä ja lukuvinkkejä: 

  • Manka, M-L, & Manka, M. 2016. Työhyvinvointi. Alma Talent

  • Jarenko, K. & Martela, F. 2015. Draivi: voiko sisäistä motivaatiota johtaa? Alma Talent.

  • Työterveyslaitoksen raportti: Hyvinvointia työstä 2030-luvulla. https://hyvatyo.ttl.fi/muutosvoimat

  • Hülsheger, U., A., Feinholdt, A. & Lang, J. 2013. Benefits of Mindfulness at Work: The Role of Mindfulness in Emotion Regulation, Emotional Exhaustion, and Job Satisfaction. Journal of applied psychology 2013, Vol.9

Seuraava
Seuraava

Matkalla kohti tehokkaampaa tiimityötä osa 2 – Minkälaisella johtamisella voidaan edistää tiimin tehokkuutta ja tiimin sisäistä itseohjautuvuutta?